Ulkoisesti Astra oli minun silmiin ihan miellyttävä auto, ei kuitenkaan mitenkään äärettömän persoonallisesta kulkupelistä ole kysymys. Sisältä auto antoi myös hyvän ensivaikutelman. Kaikki hallintalaitteet olivat hyvin saavutettavissa ja penkin säätövarat riittivät hyvin tällaiselle keskimittaiselle kuljettajalle. Kun miellyttävä ajoasento oli helposti löydetty, niin ei muuta kuin auto käyntiin ja ajamaan...
Ja niinhän siinä sitten kävi... Opel sammui ensimmäisellä liikkeellelähtöyrityksellä. Alavääntö oli yllättävän olematon. Uusi yritys paremmalla menestyksellä ja heti ensimmäisessä risteyksessä huomasin ärsyttävän muotoilukukkasen: Etusivulasiin oli muotoiltu vahvan palkin taakse erillinen pikkuikkuna, joka yhdessä a-palkin kanssa muodosti ison katvealueen ja tämä haittasi risteysajoa huomattavasti. No, matka jatkui tästä pienestä suunnittelukukkasesta huolimatta :)
Ajo-ominaisuudet olivat Opelissa kohdillaan. Auto kulki vakaasti ja ohjaustuntuma oli hyvä. Renkaina autossa oli Continentalin PremiumContact 2, ja ne tuntuivat toimivan tämän auton kanssa hyvin yhteen. Rengasmelu, samoin kuin muukin melutaso oli mukavan alhainen.
Ensimmäiset reilu 200 km ajosta oli maantieajoa ja keskikulutus tällä pätkällä yhden hengen kuormalla oli 6,2l/100km. Tehtaan ilmoittama maantiekulutus (4,9l/100km) ylitettiin siis melko selkeästi, mutta ehkä ajokaan ei ollut kaikkein tasaisinta mahdollista, koska kokeilin matkan aikanan auton luonnetta eri kierrosalueilla jne. Koneen vääntöominaisuudet paranivat heti olemattoman alaväännön jälkeen ja kuutosvaihteellakin pystyi ajamaan maantiellä ihan sujuvasti maantiellä eri nopeusrajoitusalueilla. Ohittaessa kuitenkin huomasi, että auto kaipaa pienempää pykälää, jotta ohitus sujuisi ripeästi. Hivenen kierroskoneen vikaa kuitenkin, kuten lähdössä huomattu alaväännön puuttuminen jo kielikin.
Hallintalaitteet ovat kohdallaan ja ensimmäisen 200 km ajon jälkeen kun Astraan hyppäsi uudestaan puikkoihin, oli kuin olisi aina ajanut Astralla. Ajoin autolla myös parisataa kilometriä sorapintaisilla teillä ja alusta toimi sielläkin ihan niinkuin pitikin. Maavara oli nykyautojen mukainen, eli kovin huonolle mökkitielle Astralla ei kannata lähteä.
Tilat Astrassa olivat ihan kohtuulliset c-segmentin autoksi. Mutta mikäli etupenkkiläiset ovat vähänkään keskimääräistä kookkaampia, jää takajalkatila niin pieneksi, ettei siellä täysikokoinen aikuinen kauaa viihdy. Tavaratila oli auton aikalailla normaalikokoinen tämän luokan autolle.
Kaiken kaikkiaan Astra oli mielenkiintoinen paketti. Laatuvaikutelma, ajo-ominaisuudet ja mukavuus olivat kohdallaan. Ja kun tämä sama paketti on myös saatavana hieman korkeammin viritettynä 103kw versiona, niin tämähän laittaa minut harkitsemaan ennakkoasenteitteni tarkistamista Opelia kohtaan. Ainakin tulen seuraamaan tämän mallin luotettavuutta ja käyttökokemuksia mielenkiinnolla.
Plussat:
- Ajo-ominaisuudet
- Mukavuus
- Hallintalaitteiden sijoittelu ja logiikka
Miinukset:
- Vääntö <1500 rpm
- Näkyvyys (etusivulasin pikkuikkuna)
edit 28.7.2011
Uusimmassa Tekniikan Maailmassa (14/2011) oli Opel Astra (1.4T 103kw) 60 000 km:n kestotestissä. Valitettavasti testattavaan yksilöön oli sattunut muutama pikkuvika, jotka toivat ikävän "tahran" kestotestiraporttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti