Kilometrikorvauksesta

Kiitos liikenneministeri Merja Kyllösen "ehdotustehtaan", veroton kilometrikorvaus on taas noussut puheenaiheeksi ja kateuden kohteeksi eri foorumeissa.

Tässäpä linkki yhteen vuodentakaiseen laskelmaan kilometrikorvauksen tasosta verrattuna auton kokonaiskuluihin. Kun laskelma päivitettäisiin tämän päivän polttoainehintojen mukaiseksi, olisi lopputulema negatiivinen.

Minusta omalla autolla ajettavat työajot tulee korvata vähintään nykyisen tasoisella korvauksella. Säästöjä etsiessä tulee pohtia keinoja matkustamistarpeen vähentämiseen esim hyödyntämällä tehokkaammin tietoliikenneyhteyksiä. Mutta sekin täytyy ymmärtää ja hyväksyä, että kaikkia matkustamista vaativia työasioita ei voi siirtää videoneuvotteluyhteyksien tai julkisilla kulkuneuvoilla tehtävien matkojen varaan. Ei edes kaupunkialueilla.

E10 vs E5 bensiinitesti part2

Olen nyt syyskesällä toistanut aiemmin kevättalvella tekemäni bensiinitestin. Olen ajanut neljä tankkauskertaa vuoronperään E10:llä ja E5:llä. Ajo on ollut säännöllistä reittiä pitkin ajettua työmatka-ajoa. Tankki on ajettu joka kerta niin tyhjäksi kuin sen käytännön ajossa uskaltaa ajaa, mutta täyttömäärä on joka tankkauksella vain n. 30 litraa, jotta tankkauksen väli ei tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Ajokkina on edelleen ollut sama Toyota Avensis 1,6 vvt-i vm.2002. Valmistaja lupaa käyttää tässä mallissa E10:ä.

Auton kulutukseen bensiinin laadulla ei ollut merkitystä. E5:llä ajettaessa "tankillisen" keskikulutus oli 6,7l/100km molemmilla tankillisilla. E10:llä vastaavat lukemat olivat 6,7 ja 6,8l/100km. Molemmat lukemat on mitattu auton ajotietokoneen mukaan.

Muuten ajossa bensiinilaadun eron huomasi siitä, että kylmäkäynnistys oli E10:ä käyttäessä vaikeampaa. Kun auto seisoi viikonlopun yli, sai maanantaiaamuna starttimoottoria pyörittää selvästi pidempään kuin E5:ä käytettäessä. Sama oire toistui molemmilla kerroilla E10:ä käytettäessä. Sääolosuhteet olivat tasaiset, aamuinen ilmanlämpötila pyöri testin aikana noin 12 celsiusasteen tienoilla. Tämän saman käynnistymisoireen havaitsin myös talvella E10 käyttäessäni.

Toinen oire, josta syytän bensiinilaatua, oli nykiminen kiihdytyksissä, koneen ollessa kylmä. Tätä ongelmaa en talvella havainnut, mutta nyt huomasin nykimistä "kylmänä" ajettaessa ja ainoastaan silloin, kun tankissa oli E10:ä. Lämpimällä koneella ajettaessa en huomannut mitään eroa.

Vaikka testini on vain käytännön "tutkimus", olen sen verran vakuuttunut bensiinilaatujen laatueroista, että vastaisuudessa tulen käyttämään Toyotassani vain E5:ä.

Osaisitko Sinä toimia onnettomuustilanteessa?

Minä en osannut.

Olen omistanut ajokortin kohta 19 vuotta ja ajanut autolla liikenteessä noin 700 tkm. Eilen se sitten tapahtui. Olin ensimmäisen kerran paikalla kun tapahtui liikenneonnettomuus, jossa aiheutui vakavia henkilövahinkoja.

Vaikka olen käynyt ensiapukursseja muutaman kerran ja pohtinut joskus teoriassa, miten tällaisissa tilanteessa tulisi toimia, niin tosipaikan tullen jäädyin täysin. En tiennyt yhtään, mitä minun tulisi tehdä. Minun, ja ennenkaikkea uhrin onneksi paikalle sattui välittömästi terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotka ottivat tilanteen haltuun ja tarvittavat asiat, ensiapu, liikennejärjestelyt yms. saatiin hoidettua nopeasti ja asiantuntevasti.

Kun kävin tapahtumaa läpi itsekseni iltasella, totesin, että ilmeisesti olen osallistunut ensiapukoulutuksiin aivan liian harvoin (n 5 v välein), jotta toimintani onnettomuustilanteissa olisi järkevää. Voihan kyllä olla, että kyseisessä tilanteessa minut valtasi jonkinlainen lievä shokkitila ja osittain sekin lamautti minut.

Mutta vastaisuuden varalle tulen osallistumaan ensiapukurssille lähiaikoina ja pyrin muutenkin tihentämään kurssien käyntiväliä, jotta saisin ensiaputaidot iskostettua "selkäytimeen". Jos sitä kautta saisin toimintaani edes hivenen varmuutta ja järkeä, mikäli tällaisiin valitettaviin tilanteisiin tulevaisuudessa joudun.

Koeajo: Hyundai i40 Wagon 1,6 GDI Comfort

Ajaessani autoliikkeiden ohitse huomasin sen saapuneen: Valkoinen Hyundai i40 seisoi liikkeen pihassa. Oma auto parkkiin ja tsekkaamaan uutuutta. Tovin renkaita potkittuani myyjä saapui avaimet mukana kertomaan uutuudesta. Pienen briiffauksen jälkeen olikin koeajon paikka.

Jo ulkonäkö antoi esimakua siitä mitä tuleman piti. Sivuprofiililtaan auto muistutti erehdyttävästi Toyota Avensiksen viimeistä mallia. Ja kun autoon istahti sisään huomasi, että melkein kaikki perusasiat olivat Toyotan omistajalle tutuissa paikoissa. Vaikka koeajoauto oli ns. hinnat alkaen malli, oli auton varustus kohtuullisen runsas. Mm. kuljettajan penkissä oli monipuoliset sähköiset säätömahdollisuudet ja itse 180cm kuljettajana löysin helposti luontevan ajoasennon.

Koeajolenkkini ei ollut hurjan pitkä, joten syvällisempää analyysiä en pysty tekemään, mutta muutamia huomioita kylläkin. Hyundai oli maantiellä hiljainen ja vakaa ajettava, mutta ohjaus oli hieman "aasialaisen" tunnoton. Ajoin myös pienen pätkän routavaurioisella päällysteellä ja alusta otti töyssyt ja kuopat ihan asiallisesti. 1,6-litrainen kone on paperilla mukavan taloudellinen, yhdistetty kulutus on 6,0l/100km ja co2-arvo on 140g/km. Nämä arvot ovat hieman paremmat kuin vastaavan kokoisessa Avensiksessa. Mutta ajossa kone tuntuu hieman alimitoitetulta tämän kokoiseen autoon. Maksimivääntö on 164nM, ja sen kyllä huomaa...

Etupenkillä tilat olivat hyvät, vaikka i40:n keskikonsoli olikin rakennettu massiiviseksi. Takapenkillekin mahtui tyydyttävästi istumaan ja tavaratila oli ihan riittävän kokoinen, vaikka häviääkin kooltaan selvästi esimerkiksi saman kokoluokan Ford Mondeolle ja Citroén C5:lle.

Hyundain hallintalaitteet olivat helppokäyttöisiä ja hyvin saavutettavissa poislukien lämmityslaitteen hallintalaitteet. Manuaalisella ilmastoinnilla varustetussa perusmallissa on keskikonsolissa pyöreä iso nuppi, josta vaistomaisesti pyrin säätämään lämmityksen tehoa tai puhalluksen voimakkuutta. Mutta yllätys olikin suuri, kun kyseisestä nupista säädettiinkin puhalluksen suuntausta. Vastaavasti taas lämmityslaitteen tehon säätö tapahtui painonapeista, jotka olivat sijoitettu lähes "apukuskin" puolelle ja kuljettajan paikalta niihin joutui kurottelemaan hankalasti.

Kaiken kaikkiaan Hyundai i40 wagon jätti pikaisen testin jälkeen laadukkaan ja mukavan vaikutelman. Kerrankin Hyundai on tuonut markkinoille tilavan auton joka on myös ulkoiselta olemukselta ajanmukainen. Kun tämä yhdistetään Hyundain saamaan positiiviseen julkisuuteen mm. Saksalaisen Auto Bild-lehden laatuvertailussa, niin uskallan veikata, että i40 tulee olemaan Hyundain suosituimpia malleja koskaan Suomen markkinoilla. Itse jään mielenkiinnolla odottamaan mahdollisuutta testata Hyundaita vääntävämmällä koneella.

Edit 28.8.2011 Ohessa linkki ajovalo.net-sivustolla olevaan dieselversion koeajoon

Bensiini tänään, liian kallistako?

Bensiini ja varsinkin sen hinta on kestopurnauksen aihe vuodesta toiseen. Mutta onko bensiinin hinta jo liian korkea, kun se tällä hetkellä maksaa noin 1,5-1,7€/l? Pohditaanpa hieman asiaa.

Käytän pohdinnassa vertailukohtana vuotta 1995, jolloin bensiinin litrahinta ylitti 5mk:n (~0,84€). Palkansaajien keskiansio oli tuolloin noin 10200 mk (~1715€). Keskipalkkaa nauttivalla henkilöllä oli siis mahdollisuus ostaa palkallaan noin 2040 litraa bensiiniä kuukaudessa. Vuonna 2010 keskiansio oli noin 3030€ ja bensiinin litrahinnan ollessa 1,6€ tällä rahalla saa noin 1900 litraa bensiiniä.

Moottoritekniikan kehittymisen seurauksena autojen kulutus on laskenut huomattavasti. Joten vaikka bensiini on suhteellisesti kallistunut hieman enemmän kuin mitä palkan kasvu on ollut, polttoaineeseen käytetään kilometriä kohden vähemmän rahaa tänään kuin 16 v sitten. Esimerkiksi 18000 km ajava Opel Astran (1,6l bensiinikone 100 hv, yhd. kulutus 7,3l/100km) omistaja käytti polttoaineeseen vuonna 1995 1104€, mikä on sen aikaisesta vuotuisesta bruttokeskipalkasta n 5,4%. Tänä vuonna uuden Opel Astran (1,6l bensiinikone 115hv, yhd. kulutus 6,4l/100km) omistaja käyttää 18000 km matkan polttoaineisiin 1843€, mikä taas on tämän hetkisestä bruttokeskipalkasta n 5,1%.

Eli polttoaine on tuloihin suhteutettuna hieman edullisempaa tänään kuin 16 vuotta sitten, mikäli autojen moottoritekniikan kehittymisellä saavutettua kulutuksen pienenemistä ei ole "ulosmitattu" sillä, että on hankittu elintason noustessa isompikulutuksinen auto. Ja puheet ennätyskalliista bensiinistä ovat ainakin suhteellisesti pohdittuna liioittelua.

E10 vs E5 bensiinitesti

Alkutalvella, kun bensiinikohu oli suurimmillaan, päätin kokeilla bensiinilaatujen eroa käytännössä. Tämän erittäin epätieteellinen bensiinitesti suoritettiin Toyota Avensis 1,6 vvt-i:llä (vm. 2002), jossa valmistajan mukaan saa käyttää myös E10 bensiiniä. Testin aikana ajoin tankin aina niin tyhjäksi kuin vain uskalsin ja tankkasin vuoronperään E5:ä ja E10:ä 30 litraa kerrallaan. Vajaa tankillinen sen vuoksi, että autoon tulee suhteellisen vähän kilometrejä ja havaintokertoja bensiinilaaduille olisi tullut vähemmän, mikäli tankki olisi laitettu aina täyteen. Pääasiallisesti päivittäinen ajomatka oli noin 35-40 km, josta noin puolet oli maantieajoa ja puolet kaupunkiajoa. Normaalipäivä sisälsi myös kaksi esilämmitettyä kylmäkäynnistystä. Tankkaukset suoritettiin aina samassa paikassa.

Ajossa en huomannut mitään eroa bensiinilaatujen suhteen. Kiihtyvyyksiä yms. en mitannut kellolla, mutta "perstuntumalla" mitään eroa siinä ei huomannut. Tosin suorituskyvyn arviointiin ei tällainen peruslaiska pikkubensa ole ihan optimaalinen. Kulutuksessakaan ei auton oman keskikulutusmittarin mukaan ollut merkittävää eroa. Pieni ero tosin löytyi, mutta tilastollisesti se taitaa olla merkityksetön (E5: kulutuksen vaihteluväli 7,1-7,3l/100km, E10: 7,3-7,4l/100km). Ainoa ikävähkö "ominaisuus" jonka yhdistin E10-bensiiniin oli pitkähkö starttaus, mikäli auto oli seissyt pidemmän aikaa. Auto seisoi pääsääntöisesti viikonloput, ja niinä maanantai-aamuina, jolloin tankissa oli E10:ä, vaati käynnistyminen pitkää starttimoottorin pyöritystä. E5 käyttäytyi viikonloppuparkin jälkeen samalla tavalla kuin normaalissa kylmäkäynnistyksessäkin.

Koska auto on ollut keväästä saakka vähän vähemmällä käytöllä, en ole vielä jatkanut testiä vaan olen käyttänyt autossa E5:ä. Mutta nyt kun ajot taas säännöllistyvät, niin ajattelin testata E10 toimintaa kun toimintaympäristön lämpötila on plussan puolella. Kokeillaan, saanko vielä toistettua maanantaiaamuiset käynnistymisongelmat.

Toisaaltahan se on hyvinkin loogista: kun tankissa on viikonlopun yli etanolipitoisempaa ainetta, voi maanantaiaamun käynnistyminen olla työläämpää ;)

Toyota Yariksen satunnaiset käynnistymisongelmat

Jaetaanpas tällainen vinkki tännekin, jos tämä vaikka jotain auttaisi:

Mikäli uudemman mallin Yariksessa (2006-2011) esiintyy ongelmia starttausvaihessa (ts. kun väännät avaimesta, niin starttipuolella ei tapahdu mitään), niin tarkista onko lattia(kumi)matto irronnut pidikkeistään ja noussut kytkinpolkimen taakse. Se nimittäin estää kytkinpoljinta painumasta riittävän pohjaan käynnistämistä varten.

Kohtuullisen herkäksi asennettu kytkimen asentotunnistin tai jokin muu vastaava sensori :o

Kiitos Juhan Auton huoltoon Ouluun konsultaatiosta.

Hyundai i40 Wagon syksyllä Suomeen

Tekniikan Maailman uusimmassa numerossa oli tietoa (Suomeen tuotavien mallien hinnat, moottorispecsit jne) Hyundain uudesta isosta perhefarkusta i40:stä. Tämä on vähään aikaan ensimmäinen uusi automalli joka herättää minussa sen verran kiinnostusta, että luultavasti olen koeajamassa tämän heti kun se vain on mahdollista. Kuvien ja netistä löytyneiden tietojen perusteella i40 tulee haastamaan japanilaiset isot perhefarkut tiukkaan kisaan ostajista. Hyundain heikkous on ollut jälleenmyyntiarvon säilyminen, mutta uusi malli ja menestys Auto Bild-lehden automerkkien laaturaportissa voivat ehkä parantaa tilannetta.
Seuraan mielenkiinnolla.

Parkkipaikkakolhut

Vältä parkkipaikkakolhuja, älä pysäköi:

- Lapsiperheiden autojen viereen: perheiden pakkautuminen autoon vaatii yleensä paljon tilaa, ostoksia on paljon ja lapset voivat avata ovia varomattomasti ja kolhia naapuriautoa helposti.

- 2-/3-ovisten autojen viereen: ovet ovat yleensä isommat ja ulottuvammat kuin 4-ovisissa, osuman riski kasvaa.

- Vanhojen kolhuisten autojen viereen: jos oman auton kunnosta ei ole huolehdittu, voi olla, ettei toisen autoakaan arvosteta.

-Parkkipaikkojen reuna-/kulmapaikoille: mikäli niissä ei ole mitään koroketta tai suojaaluetta parkkialueen ja ajoalueen välissä.



Kannattaa sen sijaan pysäköidä:

- Parkkipaikkojen reuna-/kulmapaikoille: mikäli niissä on koroke tai suojaalue parkkialueen ja ajoalueen välissä. Mielellään mahdollisimman lähelle koroketta.

- Uusien ja/ tai kalliiden (Audi, BMW, MB, Volvo) autojen viereen: Sellaisten omistajat eivät yleensä halua edes oman auton oven kulmaan muistoa autosi väristä. Vältä kuitenkin mikäli ovat vuokra-autoja.

- Tuning-autojen viereen: siihen on upotettu kaikki saatavilla ollut raha, sitä pidetään kuin kukkaa kämmenellä

- Hiljaisilla parkkipaikoilla / hiljaisina aikoina hieman kauemmas sisäänkäynnistä: Viereesi ei luultavasti pysäköi kukaan, joten kolhuja ei tule

Koeajo:Toyota Auris HSD Hybrid

Kesälomaperjantain kunniaksi päätin käydä ajamassa hybridiautolla, koska sellaisella ei ole koskaan tullut ajettua. Tuumasta toimeen ja nokka kohti Sodankylän Tojo-Autoa, kun sillä paikkakunnalla satuin lomailemaan. Pihalla seisoikin Tojon molemmat hybridimallit, Auris ja Prius. Ei muuta kuin myyjän juttusille ja koeajolle.

Valitsin koeajon kohteeksi Toyota Auris HSD:n, koska se on olemassa olevan "normaali"auton pohjalle suunniteltu hybridi ja kiinnosti sen vuoksi mallina minua enemmän. Myyjä kertoi auton ominaisuuksista monipuolisesti ja perehdytti minut hybridin "sielunelämään" ja hallintalaitteisiin tarkoin ja osaavasti ennen koeajoa. Ensimmäinen ja ehkä ehkä suurin (tosin osittain ennakolta tiedetty) pettymys oli auton erittäin rajalliset kuorman kuljetusmahdollisuudet. Vetokoukkua autoon ei saanut millään ilveellä asennettua ja akut söivät tavaratilan kokoa merkittävästi. Hybridi ei siis sovellu peräkärryä tarvitsevan perheellisen ainoaksi autoksi, ainakaan toistaiseksi.

Ja sitten ajamaan: avain taskussa painoin power-nappia ja autohan käynnistyi. Käytin joystickia muistuttavaa vaihdekeppiä D-asennossa ja nostin jarrupoljinta... tämähän liikkuu, äänettömästi ja sulavasti sähkömoottorin voimin. Näyttöön vielä näkyviin näkymä, joka kertoo mistä lähteestä energia tulee ja minne se menee. Ajaminen itsessään, varsinkin maantiellä, oli kuin tavallisella pienellä automaattiautolla ajaisi. Ainoastaan pienemmät kulutuslukemat ja ajoittainen sähkömoottorilla käynti erottivat sen tavallisesta automaatista.

Mutta risteyksiin yms hidastuksiin saapuminen: automyyjän ohjeesta käytin risteystä lähestyessä vaihdekeppiä B-asennossa, joka aktivoi tehostetun moottorijarrutuksen. Tämä taas toimi vähän niinkuin formuloistakin tuttu kers, eli jarrutti ottamalla energiaa pyörän pyörimisestä akkuihin. Koska B-asennon pystyi vaihteistosta valitsemaan myös liikkeessä, on kyseistä toimintoa helppo hyödyntää ennakolta tiedetyissä hidastuksissa ja samalla säästyy myös jarrujärjestelmän osat.

Suorituskyvyltään Auris ei ollut mitenkään erityinen, mutta mikäli asenne on sellainen, että muutaman vuoden vanhalla "hinnat alkaen"-perusbensa-autolla pärjää liikenteessä, niin pärjää myös Auris Hybridillä.

Kenelle Auris Hybrid sitten sopii?
Mikäli kuorman kuljetustarpeita ei ole ja ajot ovat muutenkin pääasiassa pientä kaupunkipyöritystä, on hybridiauto todella mielenkiintoinen vaihtoehto. Varsinkin jos pitää tekniikalla kikkailusta ja haluaa olla jollain tavalla edelläkulkija. Mutta omaan käyttöön en hybridiautoa tällä hetkellä hankkisi, koska tarvitsen perheauton kuljetusominaisuuksia ja peräkärryn vetomahdollisuutta. Ja lähes 30 000€ hinta on kakkosautolle, kauppakassille, liikaa. Toinen, mikä laskee hybridiauton kiinnostavuutta minun kohdallani on se, että pienikulutuksisia farmaridieseleitä on tarjolla samaan hintaluokkaan yllin kyllin (esim Volvo V50 drivE). Näiden co2-päästöt ja kulutus eivät juurikaan poikkea hybridiautosta, mutta käyttöominaisuudet varsinkin tilankäytön suhteen ovat monipuolisemmat. Ja vielä jos dieseleiden käyttövoimaverolle tapahtuisi jotain...

Mutta suosittelen hybridiauton koeajamista kaikille, joilla sellainen vähänkään polttelee. Ja tulevaisuudessa jos mallikirjo laajenee, niin miksipä ei itsekin harkitsisi...

Koeajo: Opel Astra Sports Tourer Enjoy 1.4T (88kw)

Pääsin tuossa jokin aika takaperin ajelemaan viikon (n 900 km) Opel Astra 1.4T (88kw) Sports Tourer Enjoylla. Ennakkoasenteeni automerkkiä kohtaan ovat hieman "nihkeät". Syynä nihkeyteen on se, että sain nuoruudessani seurata läheltä erään A-mallin Vectran jakopäänremmisirkusta. No, tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee ja Astran kimppuun.

Ulkoisesti Astra oli minun silmiin ihan miellyttävä auto, ei kuitenkaan mitenkään äärettömän persoonallisesta kulkupelistä ole kysymys. Sisältä auto antoi myös hyvän ensivaikutelman. Kaikki hallintalaitteet olivat hyvin saavutettavissa ja penkin säätövarat riittivät hyvin tällaiselle keskimittaiselle kuljettajalle. Kun miellyttävä ajoasento oli helposti löydetty, niin ei muuta kuin auto käyntiin ja ajamaan...

Ja niinhän siinä sitten kävi... Opel sammui ensimmäisellä liikkeellelähtöyrityksellä. Alavääntö oli yllättävän olematon. Uusi yritys paremmalla menestyksellä ja heti ensimmäisessä risteyksessä huomasin ärsyttävän muotoilukukkasen: Etusivulasiin oli muotoiltu vahvan palkin taakse erillinen pikkuikkuna, joka yhdessä a-palkin kanssa muodosti ison katvealueen ja tämä haittasi risteysajoa huomattavasti. No, matka jatkui tästä pienestä suunnittelukukkasesta huolimatta :)

Ajo-ominaisuudet olivat Opelissa kohdillaan. Auto kulki vakaasti ja ohjaustuntuma oli hyvä. Renkaina autossa oli Continentalin PremiumContact 2, ja ne tuntuivat toimivan tämän auton kanssa hyvin yhteen. Rengasmelu, samoin kuin muukin melutaso oli mukavan alhainen.

Ensimmäiset reilu 200 km ajosta oli maantieajoa ja keskikulutus tällä pätkällä yhden hengen kuormalla oli 6,2l/100km. Tehtaan ilmoittama maantiekulutus (4,9l/100km) ylitettiin siis melko selkeästi, mutta ehkä ajokaan ei ollut kaikkein tasaisinta mahdollista, koska kokeilin matkan aikanan auton luonnetta eri kierrosalueilla jne. Koneen vääntöominaisuudet paranivat heti olemattoman alaväännön jälkeen ja kuutosvaihteellakin pystyi ajamaan maantiellä ihan sujuvasti maantiellä eri nopeusrajoitusalueilla. Ohittaessa kuitenkin huomasi, että auto kaipaa pienempää pykälää, jotta ohitus sujuisi ripeästi. Hivenen kierroskoneen vikaa kuitenkin, kuten lähdössä huomattu alaväännön puuttuminen jo kielikin.

Hallintalaitteet ovat kohdallaan ja ensimmäisen 200 km ajon jälkeen kun Astraan hyppäsi uudestaan puikkoihin, oli kuin olisi aina ajanut Astralla. Ajoin autolla myös parisataa kilometriä sorapintaisilla teillä ja alusta toimi sielläkin ihan niinkuin pitikin. Maavara oli nykyautojen mukainen, eli kovin huonolle mökkitielle Astralla ei kannata lähteä.

Tilat Astrassa olivat ihan kohtuulliset c-segmentin autoksi. Mutta mikäli etupenkkiläiset ovat vähänkään keskimääräistä kookkaampia, jää takajalkatila niin pieneksi, ettei siellä täysikokoinen aikuinen kauaa viihdy. Tavaratila oli auton aikalailla normaalikokoinen tämän luokan autolle.

Kaiken kaikkiaan Astra oli mielenkiintoinen paketti. Laatuvaikutelma, ajo-ominaisuudet ja mukavuus olivat kohdallaan. Ja kun tämä sama paketti on myös saatavana hieman korkeammin viritettynä 103kw versiona, niin tämähän laittaa minut harkitsemaan ennakkoasenteitteni tarkistamista Opelia kohtaan. Ainakin tulen seuraamaan tämän mallin luotettavuutta ja käyttökokemuksia mielenkiinnolla.

Plussat:
- Ajo-ominaisuudet
- Mukavuus
- Hallintalaitteiden sijoittelu ja logiikka

Miinukset:
- Vääntö <1500 rpm
- Näkyvyys (etusivulasin pikkuikkuna)

edit 28.7.2011
Uusimmassa Tekniikan Maailmassa (14/2011) oli Opel Astra (1.4T 103kw) 60 000 km:n kestotestissä. Valitettavasti testattavaan yksilöön oli sattunut muutama pikkuvika, jotka toivat ikävän "tahran" kestotestiraporttiin.

Lisävalot katsastuskuntoon

Päätin tällä kertaa laittaa kakkosAvensiksen (-02) valot katsastuskuntoon. "Ongelmana" niissä oli liiallinen referenssiluku (>100), joten ratkaisu löytyi vaihtoreleestä. Vaihtoreleen asensin (tovin yritys ja erehdys-arpomisen jälkeen) oheisen kuvan mukaisesti. Koska en ole ammattilainen, en ota mitään vastuuta mikäli rikot jotain tämän asennuskuvatuksen mukaisen asennuksen vuoksi. Sen verran itsekin aion lähitulevaisuudessa muokata johdotusta, että katkaisija tulee maajohtoon, jolloin vältytään siltä, että katkaisijan pitkään johtoon tulevat mahdolliset viat aiheuttaisivat isoja ongelmia. Mutta toistaiseksi mennään tällä, koska autossa oli jo tällainen valmis johdotus lisävaloille ja vielä suht vahvoilla johdoilla vedetty.

Seuraava projekti tullee olemaan vielä yksien hyvien (?) lisävalojen (ref. max 12,5) asentaminen puskurin alaosaan ja niiden liittäminen auton alkuperäisiin pitkien valojen johtoihin.

Katsastus ja jälkitoimet

Oli tullut taas farkku-Avensiksen (T250 -03 n.166tkm) katsastusaika. Joka kesäloman highlight. Ensimmäisellä konttorilla todettiin, ettei onnistu ilman ajanvarausta, koska osa katsastajista oli lomalla. Olin päättänyt hoitaa katsastuksen alta pois, joten siirryin seuraavalle, jonka tiesin kyllä kalliiksi ja "vimosen päälle" tarkaksi paikaksi. Ja odotukset täyttyivät. Maksoin katsastuksesta pakokaasu- (bensa) ja OBD-mittauksineen yli 100€ ja auto otettiin välittömästi todelliseen tarkastukseen. Tehokkaasta tarkastuksesta huolimatta auto hyväksyttiin pienillä huomautuksilla; toinen kilpivalo ja takasumuvalo olivat pimeänä. "Piece of cake, pientä polttimoremonttia", ajattelin, ja poistuin tarvikekaupan kautta kotiin korjailemaan.

Kilpivalo olikin helppo homma, mutta takasumuvalo aiheutti pientä päänvaivaa. Polttimo ja sulake vaikuttivat ehjiltä silmämääräisen tarkastelun jälkeen ja niiden uusiminenkaan ei korjannut tilannetta. Yleismittari vahvisti asian, sulake oli ehyt, mutta virta ei tullut takalampun "pohjaan" tulevaan pistokkeeseen. Hetken mielessä kävi jo luovuttaminen ja auton vieminen huoltoon, mutta sitten miellen tuli vanha viidakon ohje. KVG. Netti auki ja hakukone töihin ja voilà, ratkaisu löytyi välittömästi. Vetokoukulla varustetuissa Avensiksissa (myös muissa autoissa?) takasumuvalon virta tulee vetokoukun pistokkeen kautta ja pistokkeessa on katkaisin, joka mahdollistaa sen, että kun autolla vedetään kärryä, takasumuvalo palaa vain kärryn perässä, ei autossa. Tämä katkaisin voi hapettua ajan myötä ja jumiutua. Pieni kopsautus vasaralla pistokkeen kylkeen ja johan toimi! Ja contact cleaneria perään, jos se vaikka auttaisi, ettei katkaisija jumiudu jatkuvasti.

Tarinan opetuksia:
- Katsastaminen on turhan kallista
- Toyotia on mukava katsastaa (5 kertaa katsastanut ilman etukäteiskorjaamista, eikä yhtään hylkyä :) )
- Google on kotitarvemekaanikolle hyvä apuväline